Aallokon korkeus Itämerellä

Kaksi uutta postausta saman päivän aikana, vaikka ensin ollaan viisi kuukautta hiljaa? No mikä ettei!

Uusi työpaikka on ihana. Voi elämä, saan tehdä sitä mihin minut on koulutettu, mistä tykkään ja ihan oman mieleni mukaisessa järjestyksessä ja aikataulussa. Ja koska olen aika järjestelmällinen ja tehokas (kehukehu), on sitten välillä vähän tätä luppoaikaa, jonka saa toki käyttää mielensä mukaisesti, kunhan noudattaa lakeja ja säädöksiä. Ensimmäiset kaksi viikkoa pelasin Bubble Shooter II:tä, mutta nythän mä vasta hokasin että tää kirjoittaminenhan oli ihan kivaa, kokeillaan sitä taas. Ai niin, tästä saa vielä RAHAA!

Joku saattaisi olla kiinnostunut tulevista häistä, joten kerronpa niistä lähinnä sen, että ei näytä olevan näköpiirissä ihan vielä. Työt jatkuvat lokakuulle, sitten lopputiristys opiskeluissa ja Tadaa, valmistun ja täytän 35. Sitten pitää saada The Vakituinen Duuni, ja ehkä kesällä 2016, jos lomaa on ehtinyt kertyä, olisi aikaa jotain kehittää. Kauhean tyhjää vaan lyö edelleen. Pitäisiköhän varoittaa lapsia, että kannattaa alkaa suunnitella omia häitä hyvissä ajoin, että on sitten jonkinlainen skeema mielessä jo valmiina, eikä tartte vaan tyhjin silmin tuijottaa seinää ja odottaa jonkinlaista ajatuksen papanaa. Jos teillä on ehdottaa jonkilaista vähän vaihtoehtoisempaa hääsivustoa, niin olen kiinnostunut. Mulle ei tule valkoista pukua eikä umpipakanoilla ole kirkkoon asiaa enkä kyllä viitsi askarrella mitään ihme hääkarkkejakaan, mutta en haluaisi myöskään livahtaa maistraattiin ja salata asiaa kaikilta kuten viime kerralla.

Ihmisillä on tapana antaa lahja avioituville, ja niinpä me tuossa Y-miehen kanssa mietittiin, että ois oikeastaan aika porvarillisuuden luonnollista kehitystä, että meillä olis yhteinäinen astiasto sekalaisten Ikean astioiden sijaan. Ainoa astiasto, joka molempien mielestä on aika jees, on sattumalta sitten se sama, jota Y-mies pyysi viime kerrallakin häälahjaksi. Onko sekään nyt sitten ihan sopivaa? Ja onko ihan nuijaa, jos siitä sarjasta olis vain lautaset ja joku tarjoiluastia? Sen kyseisen sarjan kahvikupit on ihan luonnottoman pienet, ja meillä on mukeja niin että niistä ryystää koko perhe kolme päivää ennenkuin kaappi on tyhjä. Suurin osa niistä on Muumi-mukeja, vaikka SE NYT ON KYLLÄ IHAN SATTUMAA ENKÄ TODELLAKAAN NIITÄ KERÄÄ ENKÄ MITENKÄÄN USKO ETTÄ NE OLISIVAT MITÄÄN PORVARILLISUUTTA. Niiden kanssa sopisi tietysti Teema- sarja, mutta se ei oikein miellytä mua enkä usko että ne edes menee nätisti tiskikoneeseen.

Vähän on ongelman  aiheet muuttuneet tässä blogimatkan varrella.

Mainokset

Aikuislarppia

Tää tekis silleen, että tää sais koulutusta vastaavan viiden kuukauden pestin hyvälle työnantajalle. Tää hyppäis autoon joka aamu kello kuus, ja ajais brm brm motaria ja kehää myöten sille työpaikalle. Ja sit tää tekis niitä töitä tosi tärkeenä ja ihan itte, ja jois kahvia kahvitauoilla ja kyselis työkavereilta että mitä niitten lapsille kuuluu, ja sit ku kello tulis kolme, tää hyppäis taas omaan autoon ja brm brm kehää ja motaria myöten kotiin, paitsi että välillä kävis kaupassa ostamassa maitoa ja kissanruokaa. Sit tää joko remonteerais sen taloa, tekis pihahommia  tai siivoais, paitsi jos tätä ei hotsittais yhtään, niin tää istuis sohvalla sen lasten kanssa neulomassa ja katselis elokuvia pari kissaa jalkojenlämmittimenä. Tällä olis palkkapäiväkin silloin tällöin, ja välillä tän mies käyttäis tätä kivoissa paikoissa ettei tänä koko elämä olis vaan sitä työtä ja taloa ja remontoimista ja siivoamista ja lapsia ja kissoja.

 


VIHDOINKIN!

Eiköhän jätetä aasinsillat ja mennä suoraan kuumimpiin uutisiin:

1) Y-mies kosi, ja me mennään NAIMISIIN!
2) Päätettiin pitkän harkinnan jälkeen ottaa kaksi kissanpentua, ja nyt meillä on KOLME KISSANPENTUA!
3) Taloa koskenut riitajuttu on saatu sovittua, ja korvaukset ovat jo tilillä!

Vähemmän kuumiin uutisiin kuulunevat kuopuksen ja keskimmäisen silmälasit, joista X-mies ei tietenkään maksanut penniäkään, koska hänen mielestään ne ovat ”normaalikulu ”, joka on laskettu elatusapuun, jota hän ei kylläkään tällä hetkellä voi maksaa, koska uusi perhe.

Pelkkä bubbling under -uutinen voisi olla huhu siitä, että nykyinen työharjoittelupaikkani joka teettää minulla ihan kohtuuttomasti töitä, olisi järjestämässä minulle rahatyötä. Sanotaanko että en ihan pidättele henkeäni odotellessani tiedon varmistumista.

Kesätyöpaikan etsiminen tulisi joka tapauksessa aloittaa nyt, ja pistää kädet kyynärpäitä myöten ristiin jotta saisin oman alan työpaikan. Se lyhentäisi opiskeluaikaani ja luonnollisesti kohentaisi talouttani, joka alkaa olla ikävän kuiva, ja tulee kuivumaan vielä entisestään.

Ja ne häät! Vielä en osaa milloin ja minkälaiset, mutta lupaan että kerron heti kun asiat alkavat loksahdella kohdilleen.

Lopuksi kuvia pikkukisseistä. Voikaa hyvin!

image

image

image


Kuurilla taas

Anteeksi taas rakas blogini, että olen sinua laiminlyönyt. Nimimerkki Eimi rupesi ihan kyselemään kuulumisia, joten taitaa olla selityksen paikka. Eli miksi ei tule enää blogattua – Kootut selitykset:

1. En halua pitää mitään ihqublogia jossa vaan taivastellaan omaa onnellisuutta ja hyväosaisuutta,  joten eipä ole tullut sitten kirjoitettua mitään. Ei ketään oikeasti kiinnosta että jeejee,  mä tykkään koulunkäynnistä ja jeejee, mulla on ihanat ja fiksut lapset ja jeejee, mulla on maailman paras ja taitavin mies eikä mun tarvitse ikinä laskea kaupassa, riittääkö rahat. Hyvät blogikirjoitukset syntyivät hauskuudestaan huolimatta köyhyydestä ja kurjuudesta ja siitä hirveästä aavistuksesta, että asiat eivät ehkä koskaan parane.

2. Anonyymiys oli vapauttavaa, mutta se on jo lievästi sanottuna mennyttä. Kesällä olin saada sydärin kun keskimmäisen kaveri siteerasi blogitekstiäni. Oli googlettanut kissojemme nimiä ja padam, päätynyt tänne. Äitini löysi tänne jo monta vuotta sitten hakusanalla ’työkaveri’, lisäksi X-mies etsii täältä siteerattavaa lastensuojeluviranomaisille ja lastenvalvojalle. Kovin montaa sutkausta ei jäljelle jää, jos jutut haluaa edellä mainitulle yleisölle siivota.

3. Nykyään pääsen ulos ja puhumaan ihan oikeille ihmisille. Kun lapset olivat vaipoissa ja minä autoton kotiäiti syrjäisessä lähiössä, se ei ollut niin itsestään selvää.

4. Tekniikan kehitys on vienyt siihen, etten avaa läppäriä edes joka kuukausi, eikä kännykällä jaksa tehdä kuin fb-päivityksiä.

5. Lapset kasvoivat isoksi. Neljävuotias on vähän eläväisempi ja materiaaliksi soveltuvampi otus kuin 12-vuotias.

Mutta jos nyt joku jaksaa silti kiinnostua mitä nykyisin puuhailen, niin opiskeluun kuuluva työharjoittelu vie ikävän paljon aikaa ja energiaa ottaen huomioon, että siitä maksetaan 3.5e päivässä. Työ on puuduttavaa ja konemaista, ja virheen tekeminen voi tehdä tyhjäksi tutkimusryhmän puolen vuoden työn.
Iltaisin katselen lasten kanssa Netflixiä ja komentelen tekemään kotitöitä. Tänään yksi teki ruoan, toinen laittoi tiskipöydän kuntoon ja kolmas viikkasi pyykit – minulle ei jäänyt mitään!

Öisin kihnutan Y-miehen mittavaa vartta vasten syvästi tyytyväisenä kaikkeen. Y-mies kihnuttaa takaisin, ja yhtä lailla syvän tyytyväisyyden vallassa.

Joskus suunnittelen kissanpennun hankkimista, joskus taas retkeä kauppaan jossa on iso valikoima Ben&Jerry-jäätelöitä. Sen suurempaa en tarvitse.


Kaikki mitä toivon on kissan kakka

Pitkän hiljaisen kauden jälkeen tapahtuu taas. Työt jatkuvat vielä yhden kierron, mutta kas, koulukin alkoi! Torstaina menin kiltisti kouluun, vaikka olin aamulla päässyt kuudelta töistä. Päässä pörisi ja vähän oksetti, muuten meni hyvin. Ensi viikolla koulu jää väliin, ja vähän kyllä nolottaa kun opettajat sanovat ettei se haittaa, kun työkokemus on kuitenkin niin tärkeää. Jjjust.

Sitten täällä sairastaa Saima. Perjantaina käytin sitä päivystyksessä kakistelun ja yökinnän takia, mutta mitään ei löytynyt, paitsi mahasta möykky. Saatiin se kotiin seurantaan, ja kakistelu jäikin pois ja reipas se on, mutta koska pissiä eikä kakkia ole tullut, mennään tänään uudestaan suolitukoksen pelossa.

Esikoinen on tässä sivussa asustellut Oulun rautatieasemalla isohko elin otsassaan odottelemassa kuusi tuntia myöhästynyttä junaa. Oho hups, sanoo VR.

Ja ihan siltä varalta ettei stressiä olisi tarpeeksi, kuopus meni eilen kaverille yöksi ja sitten sen kaverin äiti soitti mulle puolilta öin ihan kännissä et hei, lähettäiskö baariin. No, en lähtenyt.

Y-mies on äitinsä kanssa mökillä vielä viikon, ja kaiken taustalla jyskyttää ikävä ja puute. Aika näljää on taas kaikki.


Ikävä

Muistatteko Ankeron 700e maksaneen virtsaummen, jonka ajattelin olevan ihan kelpo hinta siitä että saadaan pitää kolli vielä kymmenen vuotta?

No vituiks män sekin suunnitelma. Y-mies oli lähdössä iltavuoron jälkeen nukkumaan teeveen nyrkkeilyottelun äärestä, kun kuuli kissojen tappelevan pihalla. Ne nahistelevat toisinaan. Nyt kuulosti kuitenkin vähän isommalta nahinalta kuin yleensä, joten mies laittoi pihavalot päälle ja meni katsomaan. Siinä vaiheessa kuului enää rytinää puskasta, ja Ankero makasi hengetönnä keskellä pihaa.

Purujäljestä päätellen kyseessä oli ilves. Onneksi asialla oli asiansa osaava ilves, Ankero oli muuten täysin vahingoittumaton.

Nyt se lepää haudassa talon lähellä, ajotien varressa, että voi jatkossakin olla vastassa koulusta palaavia lapsia. Lapset eivät vielä edes tiedä, kun ovat kesälomalla kuka missäkin.

Miten voikin olla näin surku yhden tavallisen kissanretaleen takia!

image


Joskus ne viedään

Liian aikaisin kirjoittelin tuosta rahareikärallista, ei se ohi ollut. Se upouusi tiskikone oli ihan hanurista, ja nyt meillä on toinen upouusi tiskikone. Takuuseen se meni, mutta vaivaa siitä oli.

Meistä tuli muuten sellaisia omakotiasujia, jotka eivät voi pitää autoa katoksessa, koska siellä on rikkinäinen hella, rikkinäinen pesukone ja peräti kaksi rikkinäistä tiskikonetta! Tottakai ne näkyvät tiellekin asti kaikkien ohikulkijoiden ihailtavaksi. Noh, muiden lapset leikkivät kauppaa elitarvikepakkausten kanssa, meillä voi leikkiä kodinkonekauppaa.

Liian aikaisin väitin sitäkin, että lapsilla on leirillä kivaa. Kuopus piti hakea kahdeksi yöksi viikon leiriltä kotiin vatsataudin ja ankaran vitutuksen vuoksi. Telttakavereiksi oli sattunut ääliöitä, joita lapsi sapekkaasti ryöpytti yrjöämisen lomassa. Loppuleiriksi pääsi toiseen telttaan, joka oli varmasti hyvä ratkaisu kaikkien kannalta. En edes jaksanut lätistä siitä miten tärkeää on tulla toimeen kaikkien kanssa, kun halusin vain penskan pois jaloista. Sanon vaan että kolmivuorokesätyö, fy fan.