Kuukausittainen arkisto:elokuu 2014

Kaikki mitä toivon on kissan kakka

Pitkän hiljaisen kauden jälkeen tapahtuu taas. Työt jatkuvat vielä yhden kierron, mutta kas, koulukin alkoi! Torstaina menin kiltisti kouluun, vaikka olin aamulla päässyt kuudelta töistä. Päässä pörisi ja vähän oksetti, muuten meni hyvin. Ensi viikolla koulu jää väliin, ja vähän kyllä nolottaa kun opettajat sanovat ettei se haittaa, kun työkokemus on kuitenkin niin tärkeää. Jjjust.

Sitten täällä sairastaa Saima. Perjantaina käytin sitä päivystyksessä kakistelun ja yökinnän takia, mutta mitään ei löytynyt, paitsi mahasta möykky. Saatiin se kotiin seurantaan, ja kakistelu jäikin pois ja reipas se on, mutta koska pissiä eikä kakkia ole tullut, mennään tänään uudestaan suolitukoksen pelossa.

Esikoinen on tässä sivussa asustellut Oulun rautatieasemalla isohko elin otsassaan odottelemassa kuusi tuntia myöhästynyttä junaa. Oho hups, sanoo VR.

Ja ihan siltä varalta ettei stressiä olisi tarpeeksi, kuopus meni eilen kaverille yöksi ja sitten sen kaverin äiti soitti mulle puolilta öin ihan kännissä et hei, lähettäiskö baariin. No, en lähtenyt.

Y-mies on äitinsä kanssa mökillä vielä viikon, ja kaiken taustalla jyskyttää ikävä ja puute. Aika näljää on taas kaikki.

Advertisement