Don’t touch yourself – ask the staff

Nyt on se aika vuodesta kun opiskelija väsää kesätyöpaikkahakemuksia. Olisi minulla mahdollisuus mennä takaisin omaankin työpaikkaani, mutta koska tulin hakeneeksi opintovapaata koko opiskeluajalle kerralla enkä vain lukuvuosittain, vaatisi se vähän anelua ja soittelua ja ja ja kaikkea, enkä mä ehkä edes halua sinne. Sieltä saisi kyllä rahaa ihan eri tavalla kuin harjoittelijan paikalla laboratoriossa, mutkun ääh. Ehkäpä se vanha duuni on kuitenkin jo nähty, ja nyt olisi aika ihan muulle, vaikka joutuisikin väliaikaisesti syömään kaurapuuroa enemmän kuin yleensä. (Paitsi että Y-mies on niin ihana ja lutuinen, ja sanoo ettei tartte syödä yhtään kaurapuuroa, ellei itse halua.)

Työhakemusten ja CV:n väsäämistä jouduin ihan opiskelemaan netistä, kun ei niitä ole pitkään aikaan tullut tehtyä. Onneksi yksi opiskelukaveri on lukenut työhakemuksia työssään, ja koska hänen kertomansa mukaan kaikki hakemukset joissa hakija luonnehtii itseään positiiviseksi ja pirteäksi saavat tylyn lähdön mappi Ö:hön,  ajattelin kertoa itsestäni vain että kestän hyvin rutiineja, koska haluan sillä sanoa että tiedän että työ on yksitoikkoista toistoa, mutta minua se ei haittaa.

Jotain muutakin pitäisi varmaan kertoa, mutta MITÄ?! Työhön tarvitaan tarkkuutta ja huolellisuutta, mutta jos sanon olevani tarkka ja huolellinen, kuulostan nipolta niuhottajalta. En voi oikein sanoa olevani kiva ja hauska, koska se on aina mielipidekysymys (Kysykää vaiika X-mieheltä olenko kiva ja hauska, hehheh!), enkä varsinaisesti hae kahvihuoneeseen kertomaan hauskoja juttuja, joka kyllä voisi olla paras osaamisen alue vain vuoden opiskeltuani. Muita adjektiiveja en sitten oikein löydäkään. Jos sinulla on ylimääräisiä hakemukseen soveltuvia, voit jättää ne tuohon kommenttilaatikkoon, niin kierrätän ne eteenpäin!

Ja sitten muuta. Y-miehen tyttären vauva sai nimen isossa ja juhlavassa kasteseremoniassa yllään Y-miehen vanha kastemekko, ja se nimi on kiva ja näpäkkä nimi, ja itse vauva on suloisuuksien suloisuus! Y-miehen esikoinen vaikertaa että vauva kitisee ja itkeskelee iltaisin, mutta aina kun minä olen tyyppiä nähnyt, on hän oikein antaumuksella esittänyt mitä rauhallisimman ja  kitisemättömimmän vauvan roolia. Y-mies suunnittelee keinuhevosen tekemistä, ja päätti säästää  ilmaiseksi saadun ja pikkuhiljaa kunnostamansa moottoripyörän vauvelille.

On se kyllä hassua; avomieheni on isoisä. Sängyssäni makaa sekä esimies että vaari. Tsiisös.

 

 

 

 

Advertisement

Urpoutumisesta

Riemastuttavaa uutta vuotta kaikille kahdelle jäljellä olevalle lukijalleni!

Otin vuoden vaihtumisen vastaan paljussa tähtitaivaan alla siskojeni kanssa, siskon mies ampui raketit ja skumppaakin oli. Jotta ei kuulostaisi liian idylliseltä, mainitaanpas myös sekin että skumppaa en kuskiuteni takia ottanut suullistakaan, vesi oli jo haaleaa ja siinä oli lillunut jo kahdeksan ihmistä ennen meitä, eli ei se niin puhdastakaan ollut. Siskon mies oli tottakai vähän maistissa ja niinpä raketeista kaksi tussahti siinä pihalla, yläilmoihin pääsemättä, aiheuttaen kauhua ja sekasortoa. Toisaalta ryskeen lakattua hämmästyneellä äänellä lausuttu ”She ei lähtenyt she keppi” jää taatusti perheen fraasihistoriaan.

Kotiin palattuani, hetken jo haaveiltuani kahdenkeskisestä viikonlopusta Y-miehen kanssa, tuli sitten tekstiviesti X-mieheltä, jossa hän hyvin lyhytsanaisesti peruutti tammikuun tapaamiset vedoten vaimonsa raskauteen. Lasten naama valahti niin surkeaksi, että yritin saada hänet ottamaan lapset vielä tänään alkavaan tapaamiseen, vaikka arvasin että turha vaiva on se.

Eikä siinä vielä kaikki. Toukokuusta asti jankattu elatusmaksujen tarkistus, joka lokakuussa näytti että X-miehen kuuluisi maksaa 350e/lapsi, onkin matkan varrella muuttunut nollasopimukseksi. Sain 20.12. tietää, että tammikuussa ei tule elatusmaksua eikä Kelan elatustukeakaan ihan sormia napsauttamalla saa, vaan siinä voi mennä viikkoja. X-mies lohdutti että sitä saa kyllä takautuvasti. Harmi vaan etteivät lapset syö takautuvasti.

Voi veronmaksajat, olen niin pahoillani. Sen lisäksi että X-mies katsoo että on ihan ok tulla lompakollenne tekemällä lisää lapsia vaikkei pysty huolehtimaan edellisistäkään, voisin vaikka vannoa että tämmöisistä hylkäämisistä saadaan näille aikaan jokin sellainen trauma, jonka hoito maksaa taas lisää mansikoita. Mutta saapahan iskä keskittyä uuteen perheeseensä ihan täpöllä, ehkäpä niitä uusia lapsia on kivempi katsella kuin näitä vanhoja.