Heinää ruukuissa

Harmi etten voi oikein mainita nimeltä uusia kollegoja, sillä niin hauskoja nimiä heillä on. Yksi on vähän niinkuin Pylly Seksi, toinen vähän niinkuin Näpsäkkä Siitin ja kolmas vähän niinkuin Kikkeli Kaveri. Monikulttuurista työympäristöä on pakko rakastaa!

Yksi varreltaan varsin huomattava ghanalainen mies sai suomen opettajaltaan vinkin opetella puhekieltä työkavereiden avulla. Koska työympäristö koostuu pääasiassa teinipojista, ei mennyt kauan kun kaveri tervehti aamukahville tullessaan että ”Moro homo, vittu mitä kuuluu, saatana?”

Pari viikkoa meni ennenkuin kukaan uskalsi sanoa että kun miehellä on mittaa täydet kaksi metriä, ääni syvä kuin …joku tosi kumea juttu ja ihonväri melkein sinertävä, tulee runsas kiroilu tulkittua todella uhkaavaksi, vaikka kuinka tietäisi että mies on itse mukavuus.

Noin muuten menee edelleen kivasti, vaikka keskimmäinen ja kuopus jäivätkin kesäleirin loputtua kirjaimellisesti  kuin nallit kalliolle bussin lähdettyä kohti Helsinkiä ja leirin työntekijöiden suunnattua takaisin saareen. Onneksi noin tunnin odottelun jälkeen paikalle saapui satunnainen ohikulkija, jolta lapset uskalsivat pyytää kännykkää, jotta pystyivät soittamaan minulle, joka olin matkalla bussia vastaan ja joka romahdin täysin kun tajusin että lapset olivat ypöyksin sadan kilometrin päässä nälissään ja janoissaan.

Loppu hyvin kaikki hyvin siinäkin tarinassa, ja onneksi oli Y-mies, joka säilytti coolin tolkun kun minä itkin hysteerisesti.

Kaikkea sitä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: