Kuumailmapallona luokses pompin

Pari päivää sitten muistui kirkkaana mieleen miten iloinen olin tänne muutosta, kun mopojaan samalla kadulla pärisyttävät mopopojat jäivät kaupunkiin pärräämään.

HAH! Nythän ne pärräävät vielä lähempänä, kun esikoinen vääjäämättä houkuttaa niitä suoraan pihalle! Muistui muuten kirkaana mieleen sekin, miten nolooooo minusta oli, kun aikoinaan oma äitini pui nyrkkiä kotitalomme ikkunasta sille kaverille, joka tuli minua hakemaan ja testosteronihuumassaan vähän kaasutteli tossumopoaan. Muistikuva tuli tasan siinä vaiheessa, kun oma nyrkkini oli jo hetken ilmassa heilahdellut. Mut hei, pihatie suurella työllä ja vaivalla tärylätkättiin vasta viime syksynä, en halua siihen kuoppia. Ja sitäpaitsi, vuorotyöläinen yritti nukkua. Yh.

Esikoinen saisi omankin kevarin, mutta koska kaikki säästöni menivät asianajajan laskuun, on ainoa vaihtoehto oman isäni vanha motskari, joka kuulostaa pahalta, mutta on oikeasti lähes upouusi ja vähän ajettu Honda. Esikoinen on nyreissään, koska ”mun kypärä ei sovi sen väriin ja siinä ajetaan ihan tyhmässä asennossa”. Raukkaparka yritti painostaa minua ostamaan naapureiden paremman värisen mutta vanhemman ja enemmän ajetun, koska ”muuten sä joutusit kuskaamaan mua joka paikkaan esim. Tikkurilaan ja kaikkialle!”. Lohdutin lasta kertomalla etten tuohon diiliin suostu, mutta minä mielelläni opetan hänet virkkaamaan tilkkupeittoja, jolloin voimme istua sohvalla yhdessä illat pitkät virkaten samaa peittoa ja katsellen QI:tä. Asia on tällä hetkellä hautumassa, mutta vähän näyttää siltä ettei lapsi edes tarvitse omaa ajopeliä, kun kyydin tarjoajia riittää.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: