Kauhean noloa olla lomailemassa pohjoisessa. Nyt on nimittäin semmoinen juttu että taloon alettiin laittaa uutta salaoja- ja sadevesijärjestelmää, ja työ on melkomoinen. Nyt paikalla kaivurikuskin apulaisena on vain Y-mies, joka tekee aamuvuoron tunnin työmatkoineen ja jatkaa sitten raatamista iltakymmeneen maansiirtohommissa. Ja mitä minä teen? No, nukuskelen päiväunia.. syön välillä… neulon vähän huivia… hyppyytän sisarusten lapsia polvella… jatkan päiväunia – tämä kaikki superhuonolla omallatunnolla, vaikka Y-mies sanoo että parempi minun, lasten ja kissojen on olla täällä poissa jaloista kuin muka-apuna työmaalla.
Ajoittain mielen valtaa vähintäänkin samanmoinen myllerrys kuin pihalla on käynnissä, ja silloin ei auta muu kuin yrittää vakuuttaa itselleen että tämän kesän myllerryksen jälkeen talosta tulee parempi ja terveempi, ja että myllertämällä nyt ei tartte meidän elinaikana enää noin myllertää. Ja että sen aukiraadellun pihan saa oikeasti taas kuntoon. Ja että jos parisuhde tämän kestää, niin kyllä se sitten saamari kestää kans!
Ai niin ai niin! Pakko kertoa vielä tämän kesän toistaisin kohokohta; multa kysyttiin taas paperit tupakkaostoksilla! Wuhuu!
21 heinäkuun, 2012 at 07:33
Lomaile vaan hyvällä omallatunnolla. Jos Y sanoo, että te olisitte kuitenkin tiellä, jos olisitte paikalla, sinun kannattaa uskoa häntä. Ihan tosi, mitä sinä voisit oikeasti tehdä, kun kaivuri kaivaa ojia teidän pihallanne? 🙂