Jos minä saisin päättää niin –

Jos nyt sattumalta joltain blogeja seuraavalta on jäänyt huomaamatta että Wanha Blogistania nostaa päätään Facebookista alkaen, voin ilolla ja ylpeydellä sekä hyvällä omallatunnolla sanoa saaneeni kutsun mukaan. Wanha on tässä määritelty 2005 tai sitä ennen aloittaneeksi blogiksi, ja kappas kehvelettä, aloitin omani heinäkuussa 2005. En ole ihan ainoa joka on polkannut aktiivisesti siitä lähtien, mutta kovin moni hyvä tyyppä on lopettanut. Se on surullista, sillä uusia yhtä hyviä on kovin vaikea löytää.

Ja koska haastettiin polkkaamaan päivän asusta, niin voin helpotukseksenne kertoa että minulla on sellainen. Musta pitkähihainen trikoopaita, entiset vaaleanvihreät kotihousut (nykyisin väri on vaalean harmahtavan vihertävä) ja mustat, tosi pahanhajuiset sukat. Niiden alla olen alaston, kuten niin kovin moni teistäkin. Ai niin, päässä on musta panta, koska hikoilin töissä niin että päänahka kastui ja ponnari alkoi tuntua epämiellyttävän kuumalta. Kun huivi pitelee rastapötkylöitä pois naamalta, en tule hulluksi, kuten muuten tulisin, sillä en ole ikinä kestänyt sitä tunnetta kun tukka kutittaa kasvoja. Pötkylät osaavat sekä kutittaa sietämättömän hienovaraisesti että pistää neulamaisesti ja törkeän kipeästi.

Nyt lipsahtaa tukkapostukseksi, mutta paikallisella keskustelupalstalla tulin kysyneeksi olisikohan täällä kampaajaa, joka osaisi tukkaani huoltaa. No, ei liene yllätys että minun toivottiin harkitsevan ihmismäisempää kampausta ja muuttavan pois, sillä tämä on kuulemma rauhallinen keskiluokkaisten ihmisten kaupunki, johon minunlaisiani ei toivota.

Vähän kyllä jäin ihmettelemään että miten minä voisin enää rauhallisempi tai keskiluokkaisempi olla, mutta siihen joutunen etsimään vastaukset itse. Teen sitä kuunnellessani Skunk Anansien Skunk Songia.


One response to “Jos minä saisin päättää niin –

  • Wandabe

    No jopas oli luokaton kommentti! Olen 38-vuotias ns. hyvässä virassa oleva, korkeakoulutettu, pian 3 lapsen äiti ja haluaisin rastat – esteenä on aikaansaavuus ja se, kun luonnostaan takuttuvaan tukkaani kyllästyttyäni napsaisin sen polkaksi. Jospa se tässä loppuraskaudessa kasvaisi niin, että ensi kesänä töihin palatessa olisi jakkupuvun seurana rastat!

    Koskahan ihmiset oppivat, ettei ulkonäöllisillä valinnoilla ole väliä.

    Terv. 90-luvun juristiopiskelija, joka istui luennolla oranssissa keesissä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: