Ja sitten kuopuksen kuulumisia, olkaa hyvä.
Poliklinikalla lääkäri alkoi käydä kuopuksen papereissa näkyvää historiaa tiheällä kammalla lävitse ja kyseli runsaasti tarkentavia kysymyksiä. Melko pian hän huomasikin, ettei kuopukselta ole ikinä elämässä saatu negatiivista nielunäytettä, vaan siellä on ollut aina streptokokki A kasvamassa. Ja kaulan alueen suurentuneet imusolmukkeet tosiaan viittaavat siihen, että sillä nimenomaisella alueella on tulehdusta. Samantien tehtiin uusi nieluviljely, ja sen tulos tuli tänään. Tadaa! Positiivinen! Tammikuun jälkeen ei ole ollut edes flunssaoireita, mutta niinpä se vaan siellä on muhinut, ties kuinka monta vuotta, vaikka useampi lääkekuurikin on syöty.
En haluaisi ajatella onko jatkuva lievä tulehdus vaikuttanut lapsen kasvuun ja kehitykseen jotenkin. Äsken kävin antamassa suihkusuuttimen kuopuksen käteen kuopuksen aloitellessa suihkua, ja lasta harmitti kun vettä lurahti päähän ennenaikaisesti. Hmm. Toisaalta sain juuri eskarivuoden arvion käteen, ja se on vähintäänkin mairitteleva. Olenko muistanut kehuskella että tämäkin lapsi osaa jo lukea? Osaa se! Hmm.
Joka tapauksessa, voi olla että kuopus joutuu tämän hevoskuurin jälkeen, mikä meille nyt määrättiin, luopumaan nielurisoistaan. Sen saa päättää erikoislääkäri, jolle lähti lähete tänään.
Eli nyt kun parisuhteessa menee kukkeasti, syöpäepäily on poistunut yltämme ja X-mieskin vetäytynyt taka-alalle, voi tästä blogista tulla hyvin, hyvin hiljainen.
Kolme kertaa ikuisuus 
1 kesäkuun, 2011 at 20:52
No, kirjottele nyt välillä niitä hyviäkin uutisia sitten. Jatkossakin siis, nämä tänään mainitsemasi ovatkin uutisia ihan parhaasta päästä.
1 kesäkuun, 2011 at 21:04
Äläs nyt, tietenkin hehkutat blogissa onneasi maatilan emäntänä, avovaimona ja kolmen maailman ihanimman lapsen äitinä. 😉
Ja huojennus, kun streptokokki löytyi.
1 kesäkuun, 2011 at 22:06
Korjaus: ”voi tästä blogista tulla hyvin, hyvin tylsä.”
2 kesäkuun, 2011 at 08:00
Kun on talo ja maata sen ympärillä, niin ong.. tai siis jutunjuuret ei heti lopu.
2 kesäkuun, 2011 at 16:23
Zepalla on oiva pointti. Ja mitä tuohon parisuhteeseen tulee, ah niin tuttuja tummia pilviä on taas taivaanrannassa, mutta ne on kyllä parempi ruotia muualla kuin täällä julkisesti.
3 kesäkuun, 2011 at 05:22
Tuo streptokokki on kyllä pirullisen kavala pöpö! Onpa hyvä että viimein osui linjan toiseen päähän lääkäri joka tiesi sentään jotain ja viitsi nähdä kunnolla vaivaa! 😀
Voi ei ne jutut mihinkään katoa vaikka kuinka olisi seesteistä. Eikä ne automaattisesti muutu tylsiksikään. Joten jatkoa ootellaan!