Sulattaisit sydämeni sohjoksi

Tiinan innostamana olen itsekin kokeillut norppaprojektia. Rantakunnossahan se hyljekin on, ehhehe. Sen verran realismia on  jo kertynyt (kilojen lisäksi), että tiedän etten ikinä koskaan tule enää olemaan hoikka. Tulosta on tullut, varsin järkyttävän suureksi yllätyksekseni. Okei, viime aikojen stressillä on varmasti osansa asiaan; unohdan nimittäin jemmata iltamässyä kaappiin! Tänään kun olisin sen muistanut, ei ainoa mukana ollut lapsi heltynyt itkupotkuraivarini edessä vaan talutti minut päättäväisesti kassalle pelkkä kevytpopcornilaatikko kädessä. Pah.

Älkää muuten innostuko. Paino on kyllä mennyt alaspäin, mutta kolmen kuukauden aikana vain kolme kiloa. Ei se vielä vaatekokoa pienennä eikä varsinaisesti näykään, mutta kyllähän se sopii norppaprojektiin vallan mainiosti. Kun en siis varsinaisesti yrittänytkään saada koko kahtakymmentä ylimääräistä kiloa lähtemään liukkaammin kuin teini siivouspäivän alta.

Ai niin, teini. Ja siivouspäivä, joka täällä on nyt menossa arviolta vielä kuukauden verran. Ja se tosiasia, että teinin harrastuksessa lähestyy kisat, joiden takia teini a) treenaa melkein joka päivä ja b) on tosi, tosi väsynyt. Mieli tekisi päästää lapsi kotityöpälkähästä, mutta käytännössä en vaan voi, sillä oma aika ei riitä palkkatyöhön, perusylläpitoon ruoanlaittoineen ja pyykkäämisineen ja valtavaan turkkis-projektiin. Keskimmäisen ja kuopuksen kyvyt (/käsivarret!) eivät riitä niihin töihin joissa apua tarvitsisin. Kenkku keissi, mut minkäs teet.fi


One response to “Sulattaisit sydämeni sohjoksi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: