Kun kaikki menee päin mäntyä, uusi kampaus piristää paremmin ja pysyvämmin kuin kilo suklaata, joka toki piristää myös, mutta ikävin sivuvaikutuksin. Näin perustelin esimiehelleni tarpeeni saada torstai vapaaksi kampaajalla käyntiä varten. Varmemmaksi vakuudeksi vuodatin valikoidut palat viimeaikojen vastoinkäymisistä siskon sairautta, tulipaloa ja kenkkua lääkäriä myöten, unohtamatta kalsaa tilannetta ystävyyssuhteissani, pahoinpidelty kollega kun on ryhtynyt vimmalla kääntämään yhteisiä kavereita kuiskuttelulla minua vastaan.
Ja kas, lupa heltisi!
Ja vaikka kampaaja on vasta huomenna (dramaattisen mallinmuutoksen ennustetaan kestävän neljä tuntia, siksi piti pyytää koko päivä) on olo ollut pari päivää jo ihan tralalaa. Olen tosissani. Maailma on hyvä ja pus pus muisk muisk teille kaikille!
10 maaliskuun, 2011 at 18:57
Oikein! ja eikun kuontalo uusiksi niin maailma pelastuu 🙂
11 maaliskuun, 2011 at 12:24
Radikaali karvankasvatussuunnitelman muutos on pirkistävä asia. Nimimerkillä kokemusta on. Mutta töissä meinasivat hermot mennä parina eka pvnä sen jälkeen, kun KAIKKI tahtoivat sanoa siitä jotain.