Yksinhuoltajan yölliset kyynelet

Hajaantukaa, hajaantukaa, täällä ei ole mitään luettavaa sinulle, joka haluaisit minulle kuuluvan jo parempaa. Jos taas kaipaat säännöllistä sosiaalipornoannostasi, lue ihmeessä eteenpäin.

Minä ihan täysillä yritin tehdä tästä lepoviikonlopun. Tein pari käsityötä loppuun, matkasin ostamaan uusia lankoja ja aloitin uuden hauskan työn, pukeuduin muuhunkin kuin verkkareihin, herkuttelin, tapasin ihka uusia mukavia ihmisiä, käytin lapsia luistelemassa ja pulkkamäessä ja niin edelleen. Tästä kaikesta tunsin ilmeisesti oloni niin voimaantuneeksi, että sain aikaiseksi vihdoinkin kysyä miksi Y-mies lakkasi puhumasta yhteisestä tulevaisuudesta jo vuosi sitten. Eipä olis kantsinut, kuten uskonnonopettaja tapasi sanoa silloin neljännellä luokalla, kun vielä suostuin uskonnonopetukseen osallistumaan. Nyt nimittäin tiedän.

Mikäs tässä. Kolmas levy suklaata menossa ja vihdoin vapahtava kevyt ällötys leviää ympäri kehoa. On niin mukavaa saada jotain konkreettisempaakin murehdittavaa kuin yksineletty loppuelämä! Ja voi että miten kätevää ja mukavaa saada kaikki kriisit podettua kerralla! Tää multitasking on niin huippista ja jännää!


17 responses to “Yksinhuoltajan yölliset kyynelet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: