Sykeröitymisestä

Tänään sain yhden esimerkin siitä, että vaikka viihdynkin täällä netissä ja pidän itseäni aika epäsosiaalisena, on ympärilläni kuitenkin ihka eläviä ihmisiä. Heitin Lontooseen lähtöä tekevän Termostaattorin blogiin kommentin jossa pyysin tuliaisiksi Jelly Babieseja, niitä kun ei täältä saa.

Sitten minä sain niitä! Ja paljon muuta. Takana long cat, joka on long cat. Alusta Ankeroa, pyllystä Saimaa. Täysin luvatonta photobombingia, joka aluksi nauratti, mutta nyppi lopuksi, kun selvisi että asiallista kuvaa tuliaisista ei valaistus- eikä kissaolosuhteista johtuen nyt vain saa.

Tämmöistä jälkeä tuli salaman kanssa. Jos joku osaisi selittää miksi toisen silmät heijastuvat sinisenä, toisen vihreänä, ilahtuisin.

 

Tässä asiallisin kuva, jossa siinäkin on kyllä Saiman takapuoli. Noita pieniä marmeladeja ihastelin Irlannissa, ja melonit lähtee maistoon kunhan saan kämpän hiljaiseksi.

Koska en valitettavasti voi olettaa saavani lahjoja joka päivä, olen joutunut miettimään muitakin piristyskeinoja alas painuneen mielialani kohentamiseen. Toisten ihmisten auttaminen kuuleman mukaan lievittää omaa eksistentiaaliahdistusta (Hei, vasta muutama viikko syntymäpäivästä! Saa luvan olla luvallista vielä!). Siispä täällä on talo täynnä lapsia, joiden äidit ovat tarvinneet pienen hengähdystauon. Samalla tienaan kehdatusta lykätä omat lapset välillä pois käsistä. Toinen tapa kohentaa oloa olisi kuulema reipas liikunta, mutkun lonkat ei liiku ilman irvistelyä ja sähinää! Siinä on ilkeä reippailla, kun tuntuu että ainoa tuskanpoistolääke jota en vielä ole kokeillut, on eutanasia.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: