Popcornia ja lunta

Uuteen blogialustaan tottuminen on vähintäänkin työlästä, joten suonette anteeksi kaikki tulevat tekniset kömmähdykset ja muut. Otan toki myös parannusehdotuksia vastaan! Eri asia sitten osaanko tehdä niille yhtään mitään, mutta ei sekään mahdotonta ole, että osaisin.

(No okei, on.)

Tässä onkin nyt hyvää aikaa kirjoittaa jotain, kun pitäisi imuroida lattioiden ollessa kerrankin tyhjiä ja silittää lakanat, koska samallahan ne menee kun keskimmäisen upeat hamahelmityöt sulatan. Lapsiparka on jo käyttänyt kaikki pohjat, ja odottaa murhemielin että saamaton äiti vihdoin tekisi jotain hänen hyväkseen. Ja teenhän minä, heti kun ruokakin on laitettu ja astiat tiskattu.

Kuopus haaveili ääneen kiekkokouluun pääsemisestä, kun hain häntä tänään päiväkodista. Kaverikin on kuulema menossa. Ei minulla sinänsä jääkiekkoa vastaan ole mitään, mutta tätä haavetta ryhdyin silti torppaamaan hienotunteisesti ja hellästi, mutta varmasti. Harjoituksia olisi nimittäin kolme kertaa viikossa. Ymmärrän kyllä että tämä kaveri pääsee, sillä perheeseen kuuluu hanskojen varastamisesta syyttävän äidin (arvatkaa oliko muuten hankalaa olla ostamatta lapselle sormikkaita syntymäpäivälahjaksi tässä taannoin?) lisäksi myös isä ja au-pair. Kyllähän siinä aina joku joutaa kuskailemaan ja istumaan vetoisassa hallissa. Tässä perheessä homma niin sanotusti menisi reisille varmasti jo viikossa. Kyllähän lapset aika paljonkin täällä kotitöitä tekevät, mutta en minäkään ole niin despootti, että ilkeäisin olettaa heidän hoitavan ne kaikki. Ja sitten olisi lastensuojelu ovella ja X-mies ratkeaisi riemusta, ja mitäs siitäkin sitten tulisi?

Ai niin, X-mies. Huomenna on Se Suuri Päivä, kun alamme selvitellä asioita ammattikeskustelijan kanssa. Olen jo aikaa sitten luopunut ajatuksesta saada puhevälit kuntoon, mutta jospa edes sopimukset saataisiin siihen kuntoon, ettei toisen kanssa tarvitse olla enää missään tekemissä. Pyysin häntä ottamaan rouvan mukaan sitä varten että päätöksiä tosiaan jo kirjattaisiin, mutta X-mies vähän nikotteli. Hän on myöntänyt suoraan ettei tee mitään kysymättä ensin rouvan mielipidettä, mutta rouva on ilmeisesti sitten ilmoittanut, ettei halua olla samassa tilassa kanssani. Voi poloista X-miestä, kaikkeen sitä ihminen joutuukin yrittäessään kumartaa kaikkiin suuntiin! Välillä tulee sitten tahattomasti pyllisteltyäkin, eikä minulla ainakaan  ihan aina ole malttia olla läppäisemättä pakaroille risulla kun niitä tarpeeksi kauan nenäni alla heilutellaan.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: